torstai 29. elokuuta 2013

Keinot eläkeiän korottamiseen ja opiskeluaikojen lyhentämiseen on olemassa


Eläkkeelle siirtymis aika tulisi sitoa elin-ikä ennusteeseen. Monessa EU- maassa näin jo tehdään - eläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen. Eläkeiän muutokset ajoittuisivat näin pääosin ensi vuosikymmenelle. Eli toivottavasti seuraavaan nousukauteen.

Nopealla eläkeiän nostolla taantumavaiheessa saataisiin vain aikaan lisää nuorisotyöttömyyttä. Ikääntyvien ihmisten työvuosien lisäämistä tärkeämpää on saada nuorille töitä. Jo varhaisessa vaiheessa on nuorien syrjäytymistä ehkäistävä, heidän työllistymistään parantamalla. Mikäli eläikä nousisi nyt, jäisi nuorilta näinä vaikeina aikoina saamatta paljon eläköitymisen kautta tulevia työpaikkoja. 

Tuleva oppivelvollisuuden pidentäminen pitää nuoria pidenpään koulun penkillä ja näin estetään osaltaan syrjäytymistä. Tähän, kun vielä liitettäisiin ammatillisten opintojen pääasiallinen suorittaminen työpaikoilla, niin siirtyminen työelämään tapauhtuisi kuin itsestään. 

Yhteiskunta hukkaa resursejaan pitämällä nuoria ammatillisissa oppilaitoksissa useita vuosia. Lähiopetuksesta olisi vara karsia kolmannes pois ja siirtää vastuuta enemmän työnantajille ja opiskelijoille itselleen verkko-opiskelun muodossa. Oppisopimusjärjestelmä, kun on todettu olevan pk-yrityksille liian kallis, on aika muutokselle. 

Ammatillisen peruskoulutuksen kesto saisi olla korkeintaan puolitoista vuotta. Mikäli siinä ajassa ei ole ammatin perusteita oppinut - ei tule niitä koskaan oppimaankaan.

Uutena mallina voisi toimia seuraava jako; lähiopetus 1/3, työssäoppiminen 1/2 ja verkko-opetus 1/4. Työnantajalla opiskelijat voisivat työskennellä jopa kolme päivää viikosta. Tällöin yritys maksaisi verottomina ateria/matka/ päivärahamorvauksina opiskelijalle noin 100€ viikossa. Yhteiskunnalta tämän verottoman tulon päälle tulisi opintotuki.

Tämä olisi oiva, pehmeä lasku nuorille työelämään ja edullinen keino yrityksille, kasvattaa uusia työntekijöitä itselleen. Yhteiskunnalle tämä toisi ison säästön oppilaitosten valtio-osuuksien pienentyessä ja syrjäytymisen vähentyessä.

Miksi siis kuluttaa yhteisiä varoja ja nuorten kallista aikaa istuttamalla heitä ammattikoulun penkillä, kun nykypäivän tarpeisiin löytyisi tehokkaita ratkaisuja ulkomaailmasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti