Tein matkan tuuliseen ja koleaan pääkaupunkiimme, jossa osallistuin
muutamaan tulevaisuutta käsittelevään tilaisuuteen. Maailma muuttuu nopeammin
kuin koskaa ja lisäksi vielä kiihtyvällä tahdilla. Kuten tiedämme, olemme
edelleen syvällä pitkittyneessä taantumassa, mutta valoa on kuitenkin tunnelin
päässä, jos sitä halutaan nähdä. Tulevaisuudessa digitaalisuus ja
innostuneisuus tuo meille rajattomasti mahdollisuuksia.
Meille suomalaisilla on luontaista alkaa synkistelemään silloin, kun
tulisi alkaa uudistumaan. Meidän tulisi oppia näkemään mahdollisuutemme tulevaisuudessa. Monella työpaikalla koetaan ristiriitaisena se, että
vaikka väkeä vähennetään, tulisi työstään silti innostua ja kokea se
merkityksellisenä. Kaikesta tästä huolimatta, mitä hävittävää meillä on? Onko
parempi pitää kaikin voimin kiinni siitä, mikä on väistämättä katoamassa, vai
olisiko parempi vain päästää hymyillen irti ja opetella innostuneena jotain
uutta.
 |
| AEL Helsinki 11.12.2014 |
Historiassamme on kolme tekijää, jotka ovat aiheuttaneet isoimmat
murrokset. Öljy, sähkö ja digitalisaatio. Lähitulevaisuudessa tulee vielä
neljäs ja merkittävin ihmiselämän rutiineja mullistava murros -
Robotisaatio.
Robottiautot tulevat markkinoille ja on
ennustettu, että muutaman kymmenen vuoden päästä autoa ei saa itse ajaa kuin suljetulla radalla.
Julkisten laitosten rakentaminen on turhaa, koska tulevaisuudessa robotit ja
tietoverkot palvelevat ihmisiä sielä missä he ovat. On vanhakantaista
investoida seiniin, kun tulisi investoida ihmisiin.
3-D tulostaminen muuttaa markkinoita. Räätälöinti ja kuluttajamarkkinat
on digimurroksen iso juttu. Tulevaisuudessa kauppa siirtyy verkkoon ja palvelee
kuluttajaa yksilöllisesti. Tuotteet toimitetaan mittatilauksena täysin omiin
mieltymyksiin räätälöityinä. Digitalisaatio lisää yksilön valtaa päättää omista
asioistaan ja kykyä hallita omaa elämäänsä. Korporaatioiden aika tuleee olemaan
ohi ja valta siirtyy enemmän yksilöille.
Kaikki tylsä, vaarallinen, ja likainen työ tulee poistumaan.
Peruskoulupohjaisia työpaikkoja oli lähes miljoona muutama vuosikymmen sitten.
Nyt ne ovat katoamassa lähes täysin. Tulevaisuudessa vain opiskelijat tekevät
niitä rahoittaakseen opintojaan ja oppiakseen työntekoon. Seuraavan 20 vuoden
aikana kolmasosa työpaikoista katoaa. Jäljelle jääviin töihin liittyy olennaisesti
luovuus tai ihmisen kohtaaminen.
Suomalaiset on maailman pessimistisin kansa, mutta siitä huolimatta tai
juuri siksi meistä ollaan tekemässä innostuksen ja joukkokukoistuksen
majakkamaata.
 |
| Eduskuntatalon auditorio 12.12.2014 |
Työn merkitys tuotava näkyväksi ja työntekijälle on luotava mahdollisuus
innostua ja onnistua. Hyvä esimerkki tästä oli se, kun tilaisuudessa pyydettiin
keskustelemaan vierustoverin kanssa kaksi minuuttia omasta unelmastaan. Keskustelu
ei meinannut päättyä millään, koska kaikki olivat niin innostuneita kertomaan
omista haaveistaan silloin, kun siihen annettiin lupa. Surullinen esimerkki meidän
tulevaisuuden kannalta oli taas se, kuinka edessäni istuva eräs tamperelainen keskustan kansanedustaja katseli sinisten silmälasiensa takaa iltasanomia, eikä tuntunut olevan
vähempää kiinnostunut tulevaisuudestamme. Vaikka ikärakenteemme ei ole vielä selkeästikään suotuisa muutokselle, tulee vielä aika jolloin voimme olla ylpeitä
edistyksellisyydestämme ja pääsemme näyttämään mallia uudenlaisesta hyvinvoinnista
muulle maailmalle.
Tulevaisuus näyttää pelottavalta epäilijöille, mutta valoisalta niille,
jotka uskaltavat innostua ja uudistua.
