Veroparatiisin hyödyntämisen haittapuolena on se, että tulee rinnastetuksi epärehelliseen epäeettiseen yritystoimintaan, vaikka toiminta olisi laillista. Yhteiskunta, jonka eduista ja hyvinvoinnista kyseinen yhtiö nauttii ei pyöri nykyisellään, mikäli veroja ei makseta kotimaahan.
Palkansaajakuluttajilta vaaditaan osallistumista harmaantalouden kitkemiseen omilla valinnoillaan ja siten kantamaan kortensa osaltaan eurokriisin ratkaisemiseen. Tämän luulisi olevan kiusallista suurenluokan veronmaksujen välttelijöille.
Voittojen häikälemätön tavoittelu ja verojen välttely ei tulisi olla hyväksyttävää ja näin toimivien yhtiöiden mainetta tulisi voida tältä osin tahrata ja sitä kautta saada aikaan yhtiön boikotointia. Kansa tai ainakin se tunnollinen osa siitä toivoo yhtiöiltä yhtä vastuullista asennetta yhteiskuntaamme kohtaan, kuin kansalaiset itse joutuvat noudattamaan.
Veroparatiisien suurimpia hyötyjiä ovat maailman arvostetuimmat ja rikkaimmat suuryhtiöt sekä vauraat yksityishenkilöt. Kärsijiä puolestaan ovat maailman köyhimmät valtiot ja niiden kansalaiset. Kehitysmaihin annettava kehitysapu on murto-osa siitä summasta mitä maista viedään pääomia pois.
Eurokriisin pitäessä otettaan on alettu vihdoin pohtimaan mikä merkitys veronkiertomahdollisuuksilla on tässä ahdingossa. Euroalue menettää vuosittain tuhat miljardia verotuloja tämän vuoksi.
Puhutaan suuryhtiöiden verokapinasta eli kapitalismin kääntöpuolesta jolloin suurten pääomien haltijat eivät koe olevansa vastuussa pitämään yllä yhteiskunnan hyvinvointia. Verotusta pidetään suhteettom suurena varsinkin, kun sen voi laillisin keinoin kiertää veroparatiisia hyödyntäen. Tämä on osaltaan pienentänyt länsimaisten valtioiden verotusta, koska korkea verotus on lisännyt sen kiertoa.an
Yritysten suhteelliset veropohjan eroavaisuudet ovat suuria, kun verrataan suurten- ja pk-yritysten maksamia veroja tuloksestaan. Jo lyhyelläkin matematiikalla ajateltuna tämä tarkoittaa sitä, että isoin osa hyvinvointimme turvaavista verovaroista jäisi maksamatta. Samalla kun kotitalouksien käyttämistä palveluista maksamatta jääneitä veroja pidetään yhteiskuntavastuuttomuuden ja mustan tulevaisuuden perikuvana, kierrättävät suuryritykset tuottojaan sellaisten maiden kautta joissa ei veroja juurikaan maksella. Jos kaikki veroparatiisi-verosuunnittelua harjoittavat suuryritykset hoitaisivat velvoitteensa Suomeen, ja tuntisivat yhteiskuntavastuunsa, olisivat yhteisöverotulot valtiolle varmasti moninkertaiset. Tähän surulliseen tilaanteeseen ollaan vasta heräämässä. Toinen kysymys on se, että miksi Suomessa ylipäätään kerätään yhteisöveroa, jos sen kykenee verosuunnittelulla laillisinkin keinoin välttämään. Hallituksen budjettiin sisältyvä 4,5% alennus yhteisöveroon on yhtä tyhjän kanssa. Vero olisi täytynyt puolittaa tai poistaa kokonaan, jotta sillä oikeasti olisi ollut tuntuvaa merkitystä pk-yrityksille.
Valtiomme, EU:n ja koko globaalin markkinatalouden maailman päättävällä tasolla ei selvästikään ole tahtoa puuttua veroparatiisi-verosuunnitteluepäkohtaan, joka tekee kilpailusta epätasa-arvoista ja moraalisesti kestämätöntä. Suomessa verotarkastajan resurssit on valitettavasti suunnattu pk- yrityksien verotarkastuksiin eikä veroparatiiseja käyttäviin suuryrityksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti