on se, kun annat alaisesi ymmärtää, että työnäkymät ovat heikot eikä tulevaisuudesta ole tietoa. Yleisesti ottaen on hyvä tuoda totuus esiin, mutta tässä kohtaa tieto lisää tuskaa, koska työntekijä kokee tämän suuntaisen informaation hyvin uhkaavana. Tämä on varma tapa antaa työntekijälle selvä signaali hänen pienuudestaan markkinavoimien edessä. Tästä seuraa se, että hyvät työntekijät valmistautuvat jättämään uppoavan laivan ja hakeutuvat muualle töihin ja loput alistuvat kohtaloonsa ja ahdistuvat entisestään, eikä tämän jälkeen työ hyvinvoinnista ole työpaikalla tietoakaan. Ihmisen tarvitsevat kannustusta eikä ankeutusta! Tulevaisuuteen luottava optimistinen työntekijä voi hyvin ja on tehokas, kun taas peloteltu ja ahdistunut työntekijä ei viihdy työpaikalla, eikä ole hyväksi työyhteisölle. Vähistä töistä voi pahimmassa tapauksessa alkaa työntekijöiden välillä kilpailu, joka voi olla hyvinkin veristä ja likaista. Työkaveri, joka jatkuvasti pelkää oman työpaikkansa puolesta saattaa olla se kaikista ikävin työkaveri. Tämä on esimiehen ehkä yksi käytetyimmistä keinoista pitää alaiset varpaillaan – uhkailla töiden loppumisella. Esimiehen käytös saattaa olla myös osittain tahatonta, mutta sillä on aina seurauksensa ja paljon unettomia öitä. Kannustukseen ja optimistisen ilmapiirin luontiin tulee aina panostaa, vielä silloinkin kun lomautus- ja irtisanomisuhka on todellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti