Nyt onkin löydettävä keinoja ja mitä nopeammin sen parempi, ei voi jäädä odottamaan uutta Nokian kaltaista veturia teknologiateollisuuteen tai mittakaavassaan paperiteollisuuden kokoista uutta metsäteollisuuden haaraa saavuttamaan takaisin vientimme kulta-ajat. Kurjaa onkin todeta se, että entiseen ei välttämättä ole paluuta.
Jotta hyvinvointi maassamme säilyisi edes lähes entisellään, on meidän hyväksyttävä tulotasojemme jäävän tämähetkiselle tasolle elinkustannusten ja veroja jatkaessa nousuaan. Tämä voi tarkoittaa siitä, että pitkälle tulevaisuuteen katsottuna meidän käytettävissä olevat tulomme voivat periaatteessa supistua jopa 1/4-1/3:lla tämän hetkisestä.
Koskahan tämän kylmän totuuden kuulee sanottavan ääneen, joltain luetettavalta taholta. Nyt kuulee poliitikkojen suusta vain epämääräisiä lausuntoja siitä, että jotain tarvis tehdä - kukaan ei vaan tunnu tietävän mitä tai sitte mitään ei todellisuudessa ole enään tehtävissä. Muistan erään Nokian entisen toimitusjohtajan todenneen tämän asian laidan hyvin selkeästi jo viisi vuotta sitten.
Enään ei ole muodikasta downshiftata vaan on muotia alentaa palkkaansa, olla tehokkaampi, tehdä pidempää työuraa ja toivoa, että siitä huolimatta ei käy niin huonosti, että jäisikin ilman eläkettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti